Taloyhtiöiden parkkipaikoilla ladataan yhä useammin sähköautoa tai ladattava hybridiä. Mitä vaatimuksia ladattavat autot tuovat kiinteistön sähköjärjestelmälle?
Ladattavan auton vaatima sähköteho voi olla moninkertainen perinteiseen lohkolämmittimeen verrattuna, joten liikenteen sähköistymisen myötä pysäköintialueiden sähkönkulutus voi kasvaa voimakkaasti.
Kasvavan tehontarpeen myötä sähköliittymää pitää usein kasvattaa. Tämä voi tarkoittaa uuden kaapelin kaivamista maahan ja joissain tapauksissa jopa uuden sähköliittymän perustamista.
Tehomaksu voi yllättää
Sähköautojen lataus voi myös nostaa taloyhtiön energiakustannuksia yllättävällä tavalla, nimittäin kasvattamalla vähemmän tunnettua sähkön hinnan osuutta, tehomaksua.
Tehomaksu on kuluttajille vieras, mutta moni taloyhtiö maksaa sitä normaalin sähköenergian ja siirtomaksun lisäksi. Tehomaksun täsmällinen määräytyminen vaihtelee sähköyhtiöittäin, mutta yleisesti ottaen tehomaksua lisätään sitä enemmän sähkön hintaan, mitä suurempia hetkellisiä huipputehoja sähköliittymässä on aikaisemmin siirretty.
Tehomaksun tarkoitus on kannustaa suuria sähkönkäyttäjiä tasaamaan kulutustaan ja siten vakauttaa sähköverkkoa ja hillitä investointitarpeita sähkön tuotantoon ja verkkoon.
Lisää älyä latauspaikoille
Kustannustietoisen kiinteistön kannattaakin siis paitsi kuluttaa mahdollisimman vähän sähköä, myös pitää kulutus mahdollisimman tasaisena.
Suurin osa suomalaisista tulee kotiin alkuillasta, työpäivän päätteeksi. Niinpä moni myös kytkee autonsa lataukseen suunnilleen samoihin aikoihin. Jos parkkipaikan kaikki ladattavat autot lataavat samanaikaisesti, voi koko parkkipaikan hetkellinen teho nousta hyvinkin suureksi, mikä voi nostaa tulevia tehomaksuja.
Niinpä parkkipaikalla tärkeää on paitsi se, että sähköä ylipäätään riittää osakkaiden autojen lataamiseen, myös se kuinka moni auto lataa yhtäaikaisesti ja miten lataaminen vaikuttaa koko kiinteistön sähkönkulutukseen ja hetkelliseen tehoon.
Autoilijan kannalta latauksen ajankohdalla ei kuitenkaan yleensä ole merkitystä, kunhan vain auto on seuraavana aamuna ladattuna. Suomalaisten keskimääräinen ajomatka päivässä on pieni, vain reilut 50 kilometriä. Tehokkaalla kotilatauslaitteella kestää vain noin tunnin verran ladata vastaava energiamäärä takaisin täyssähköauton autoon, joten yön yli tapahtuvaan kuorman tasapainottamiseen on hyvät mahdollisuudet.
Pistokehybridiautojen kohdalla tilanne on erilainen, sillä niiden akustojen koot vaihtelevat ja lisäksi lataus tapahtuu tavallisesti melko matalalla 1,8–3,6 kW teholla. Hybridin normaali latausaika voikin olla melkein mitä tahansa parista tunnista koko yöhön. Sähköjärjestelmän näkökulmasta hybridiautojen latauslaitteiden matala teho kuitenkin pitää huipputehot kurissa ja harvinaisempien suurempien lataustehojen osalta voidaan soveltaa samoja toimintatapoja kuin täyssähköautoissakin.
Älyä ja ajastusta latausjärjestelmään
Taloyhtiölle sähköautojen latausjärjestelmän hankkiminen onkin siis paitsi sähköremontti ja sähköliittymän mahdollinen laajentaminen, myös järjestelmätoimitus. Ladattavien autojen yleistyessä autojen latausta pitäisi voida hallita järjestelmänä ja lataus pitäisi voida ajoittaa aamuyön tunneille, kun kiinteistön sähkönkulutus muuten on matalimmillaan. Tämän lisäksi lataus kannattaa mahdollisuuksien mukaan vaiheistaa siten, että varsinkaan täyssähköautot eivät lataa samaan aikaan.
Vuorokauden edullisimpien tuntien hyödyntäminen korostuu entisestään, jos taloyhtiö käyttää pörssisähköä.
Sähköliittymän mitoitus ja latauspaikkojen älykäs ohjaus korostuvat talvella, sillä melkein kaikki ladattavat autot voi ajastaa tai ohjata etänä lämmittämään auton sisätilat ja akusto ennakkoon ennen liikkeellelähtöä. Kesäkuumalla vastaava tehontarve toteutuu ennakkojäähdytyksen muodossa. Kylmän kelin ja myös helteiden vaatimukset siis paitsi nostavat sähkönkulutusta, myös siirtävät tehontarvetta aamun tunneille.
